Hoitomenetelmä
Tiivistelmä (Executive Summary)
Huimausklinikka on huimauksen ja tasapaino-ongelmien hoitoon erikoistunut terveydenhuollon palvelutuottaja. Hoitomme ytimessä on yksilöllinen palveluprosessi, jossa hyödynnetään CE-hyväksyttyä 4. sukupolven Multitest-tasapainolaitetta ja videonystagmografiaa.
Tavoitteena on vähentää huimausoireita, parantaa tasapainoa, pienentää kaatumisriskiä sekä vahvistaa potilaiden
toimintakykyä ja elämänlaatua kustannustehokkaasti.
Toimintakyky ja elämänlaatu
Tasapaino ja liikkumisen varmuus paranevat
arjessa.
Kaatumisriskin pienentyminen
Harjoittelu vähentää kaatumisherkkyyttä ja
tukee itsenäistä kotona asumista.
Kustannusvaikuttavuus
Kaatumisten ehkäisy säästää merkittäviä
terveydenhuollon kustannuksia.
Tieteellinen perusta
Hoitomalli nojaa kansainväliseen näyttöön
tasapainon kontrollin arvioinnista ja
harjoittelusta.
Tausta ja tarve: kaatumisten ehkäisy Suomessa
Kaatumistapaturmien aiheuttamat kuolemat, sairastavuus sekä toiminta- ja työkyvyn lasku ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka koskee sekä työikäistä että iäkästä väestöä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelma Turvallisesti kaiken ikää 2021-2030 (STM 2020:33; toimeenpanosuunnitelma STM 2022:8) korostaa ennakoinnin ja ehkäisyn merkitystä.
Kaatumistapaturmat Suomessa
Suomessa tapahtuu lähes 400 000 kaatumis- ja putoamistapaturmaa vuosittain; kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 2 miljardia euroa, josta noin 500 miljoonaa on suoria terveydenhuollon kuluja.
Ehkäisyyn sijoittaminen tuottaa inhimillistä hyvinvointia, parantaa työ- ja toimintakykyä sekä vähentää sairaanhoidon kustannuksia.
(Lähde: STM:n julkaisu 2020-11-12. Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030, selvitys kustannuksista. Lataa raportti Valtioneuvoston julkaisusivustolta.)
Tapaturmien kustannukset vuonna 2017
Vuonna 2017 tapaturmien johdosta aiheutui yli 128000 vuodeosastohoitojaksoa, joiden kokonaishoitokustannukset olivat 433 miljoonaa euroa.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vuodeosastohoidon osuus oli 230-340 miljoona aeuroa.
Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoito: 79-125 miljoonaa euroa.
Perusterveydenhuollon avohoito: 27-42 miljoonaa euroa.
(Lähde: STM:n julkaisu 2020-11-12. Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030, selvitys kustannuksista. Lataa raportti Valtioneuvoston julkaisusivustolta.)
Tapaturmien kustannukset vuonna 2024
THL Tilastoraportti 42/2025 (Tapaturmien hoito erikoissairaanhoidossa 2024) mukaan vuonna 2024 kaatumistapaturmien seurauksena:
Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla hoidettiin yhteensä 33690 henkilöä.
Vuodeosastohoitoa saaneiden henkilöiden määrä lisääntyi yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna.
Kaatumistapaturmissa loukkaantuneiden henkilöiden vuodeosastohoidon kokonaiskustannukset erikoissairaanhoidossa vuonna 2024:
- 61 milj. euroa (hoitoaika 3 pv)
- 141 milj. euroa (hoitoaika 7 pv)
Ylläolevat luvut laskettuna 600 euroa/pv yksikkökustannuksella.
(Lähde: THL:n raportti 17.06.2025. Raportti nähtävillä: THL:n Tilastoraportti-sarjan julkaisut-sivullla:
Tapaturmien hoito erikoissairaanhoidossa 2024
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2025-06-17 , tilastoraportti 42/2025
Julkaisusivu: STM:n julkaisuarkisto: “Tapaturmien hoito erikoissairaanhoidossa 2024”
Voit myös ladata THL:n tilastoraportin PDF-formaatissa suoraan STM:n julkaisuarkistosta: Raportti 17.06.2025)
Huimausklinikan ratkaisu lyhyesti
Huimausklinikka tarjoaa yksilöllistä hoitoa huimauksen ja tasapaino-ongelmien arviointiin ja kuntoutukseen.
Hyödynnämme Ranskassa yli 30 vuoden ajan kehitettyä ja CE-hyväksyttyä Multitest-laitteistoa (www.framiral.fr) osana hoitoprosessia.
01 Ensikäynti
Huimauksen hoitoon erikoistunut lääkäri tutkii potilaan, tekee tarvittavat mittaukset Multitest- ja videonystagmografialaitteilla ja laatii hoitosuunnitelman.
02 Tyypillinen hoitojakso
Lääkärintarkastus + noin 10 × 30 min laitehoitoa, jotka toteuttaa sairaanhoitaja tai fysioterapeutti.
03 Soveltuvuus
Hoito sopii 20-100-vuotiaille; hyöty erityisesti neurologisissa, tuki- ja liikuntaelin- sekä reumasairauksissa.
Miten Multitest-laite toimii (tekninen ja kliininen perusta)
Tasapaino syntyy aistijärjestelmien yhteistyöstä: näkö havaitsee ympäristön suunnat ja liikkeet, sisäkorvan tasapainoelin pään asennon ja liikkeet, ja lihaksista sekä nivelistä tuleva tuntoaisti (proprioseptiikka)välittää tietoa kehon kallistumisesta ja tarvittavasta lihasjännityksestä. Multitest- tasapainolaite on suunniteltu harjoittamaan tätä integraatiota.
Laitteen toimintaperiaate
Liikkuva alusta horjuttaa kehoa hallitusti eri suuntiin, aktivoiden näkö-, vestibulaarisen ja proprioseptiivisen syötteen yhtä aikaa.
Hermosto harjoittelee aistitiedon yhdistämistä ja oppii valitsemaan luotettavimman tiedon sekä ohjaamaan lihaksia oikea-aikaisesti.
Neuroplastisuus: toistuva, progressiivinen harjoittelu muovaa hermoverkkoja, nopeuttaa automaattisia korjausliikkeitä (nilkka-, lonkka- ja askelstrategiat) ja vähentää huimausta sekä epävakauden tunnetta.
Turvallinen harjoitteluympäristö soveltuu iäkkäille kaatumisten ehkäisyyn ja neurologisista tai ortopedisista sairauksista tai vammoista kuntoutuville.
Tieteellinen näyttö ja kliininen merkitys
Huimausklinikan hoitomalli perustuu vahvaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön. Seuraavissa osioissa esittelemme kolme keskeistä tutkimusta, jotka tukevat asennonhallinnan arvioinnin ja tasapainoharjoittelun merkitystä eri potilasryhmissä.
Tietokoneistettu asennonhallinnan arviointi
Shepard & Janky (2010): Yli 2200 potilaan aineisto osoittaa asennonhallinnan arvioinnin välttämättömyyden vestibulaaritestien rinnalla.
Tasapainoharjoittelu ja näönkuntoutus
Radvay ym. (2007): AMD- potilailla tasapainoharjoittelu parantaa vestibulaarista panosta ja fiksaation stabiilisuutta.
Vestibulaarinen arviointi lapsilla ja nuorilla
Ionescu ym. (2006):Normitiedot 12- ja 20- vuotiaille paljastavat kehitykselliset erot tasapainon säätelyssä.
Tietokoneistettu asennonhallinnan arviointi
Tutkimuksen tausta
Johdanto: Raportti käsittelee huimaus- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden arviointia ja korostaa asennonhallinnan arvioinnin tarvetta perinteisten vestibulaaritestien rinnalla.
Arviointilähestymistavat: Käydään läpi erilaisia muodollisia asennonhallinnan testausmenetelmiä, joilla on omat tekniset vaatimuksensa ja tavoitteensa.
Arvioinnin perusteet: Muodolliset asennonhallinnan arviot ovat keskeisiä potilaille, joilla on epävarmuutta tai selittämättömiä kaatumisia; ne auttavat perustelemaan lähettämisen kuntoutukseen.
Potilasaineisto: Yli 2200 potilaan tarkastelu toi esiin alaryhmän, jonka ensisijainen valitus oli epävarmuus 3 korostaen asennonhallinnan arvioinnin merkitystä.
Kliininen relevanssi: asennonhallinnan arvioinnin integrointi kliiniseen käytäntöön parantaa hoitotuloksia, erityisesti iäkkäillä kaatumisten vähentämiseksi.
Kliiniset implikaatiot
Diagnostiikan tarkkuuden parantuminen, kun asennonhallintaa arvioidaan vestibulaaritestien rinnalla.
Yksilölliset hoitosuunnitelmat, kun tunnistetaan spesifit asennonhallinnan puutteet.
Kaatumisten ehkäisy, kun riskipotilaat tunnistetaan ajoissa.
Kuntoutuslähetteiden perusteleminen objektiivisella tiedolla.
Paremmat potilastulokset kokonaisvaltaisen arvioinnin ja hoidon ansiosta.
Viitetiedot
Shepard, N. T. & Janky, K. Computerized postural control assessment. Teoksessa: Vertigo and Imbalance: Clinical Neurophysiology of the Vestibular System, Handbook of Clinical Neurophysiology, Vol. 9, 2010, Elsevier B.V. (Mayo Clinic, Rochester, MN; 555 North 30th St, Omaha, NE)
PDF ladattavissa, ks sivun alaosa “Ammattilaiisille”
Tasapainoharjoittelu ja näönkuntoutus ikärappeumapotilailla (AMD)
Tutkimuksen asetelma
Tarkoitus: Tutkia tasapainoharjoittelun ja näönkuntoutuksen vaikutuksia AMD-potilailla, joilla on merkittävä keskisen näön menetys ja siihen liittyvät tasapainopuutteet.
Asetelma: 54 AMD-potilasta ja 55 tervettä kontrollia; alaryhmä (16 potilasta, 14 kontrollia) osallistui tasapainoharjoitteluun.
Menetelmä: Harjoittelu asennonhallinta-laitteella (Multitest), jossa visuaalista, vestibulaarista tai somatosensorista syötettä voitiin valikoivasti estää tai häiritä sensorimotorisen koordinaation parantamiseksi.
Arviointimittarit: Asennonhallinnan heilahtelu, osoitustarkkuus, lukusuoritus sekä PRL->TRL-siirtymän vaikutus.
Tulokset ja johtopäätökset
Tulokset: Merkittäviä parannuksia vestibulaarisessa syötteessä ja fiksaation stabiilisuudessa harjoittelun jälkeen; visuaalinen riippuvuus väheni kontrolliryhmässä; osoitustarkkuus ja lukunopeus eivät parantuneet merkitsevästi kontrolleihin verrattuna.
Johtopäätös: Jo rajallinen määrä harjoituskertoja voi parantaa vestibulaarista panosta ja fiksaation stabiilisuutta AMD- potilailla; osoitustarkkuuden ja lukunopeuden optimointi edellyttää lisätutkimusta.
Kliiniset implikaatiot
Kuntoutusstrategioiden laajentaminen: Tasapainoharjoittelu kannattaa sisällyttää näönkuntoutuksen oheen.
Kokonaisvaltainen hoito: Visuaalisten ja tasapaino-ongelmien samanaikainen huomioiminen vähentää kaatumisriskiä ja parantaa elämänlaatua.
Yksilölliset ohjelmat: Sensorimotoristen puutteiden kohdennettu harjoittaminen potilaskohtaisesti.
Varhainen puuttuminen: Rutiininomaiset tasapainoarviot auttavat tunnistamaan kaatumisriskin varhain.
Objektiivinen seuranta: Alustamittaukset mahdollistavat edistymisen toteamisen ja hoidon säätämisen.
Moniammatillinen yhteistyö: Silmälääkärit, neurologit ja fysioterapeutit yhdessä.
Viitetiedot
Radvay, X., Duhoux, S., Koenig-Supiot, F., Vital-Durand, F. Balance training and visual rehabilitation of age-related macular degeneration patients. Journal of Vestibular Research 17 (2007) 1833193. Inserm U846; EPHE; Université de Lyon.
PDF ladattavissa, ks. sivun alaosa “Ammattilaiisille”
Vestibulaarinen arviointi laiteavusteisesti lapsille ja nuorille
Tutkimuksen tavoite ja menetelmät
Tavoite: Verrata 12-vuotiaiden lasten tasapainon hallintaa 20-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin ja luoda BQ-normitiedot molemmille ryhmille.
Menetelmät: 29 tervettä 12-vuotiasta lasta ja 68 tervettä 20-vuotiasta nuorta aikuista; mitattiin vakausprosentteja ja synteesisuhteita laiteavusteisesti.
Keskeiset löydökset
Keskeisetlöydökset: Lapsilla keskimääräiset vakausprosentit olivat merkittävästi matalammat; vestibulaariset suhteet olivat alemmat; somatosensoriset suhteet samankaltaiset; visuaalinen riippuvuus lapsilla selvästi suurempi; synteesikuvioissa eroja erityisesti tilanteissa, joissa visuaalinen informaatio oli poissa tai virheellistä.
Johtopäätös: Lapsilla on alempi asennonhallinnan vakaus ja suurempi visuaalinen riippuvuus kuin nuorilla aikuisilla; tulokset tarjoavat arvokkaita normitietoja ja korostavat kehityksellisiä eroja tasapainon säätelyssä.
Kliiniset implikaatiot
Kehitykselliset vertailuarvot: normit tukevat varhaista poikkeavuuksien tunnistamista.
Ikätasoiset interventiot: ohjelmat, jotka vahvistavat vestibulaarista toimintaa ja vähentävät visuaalista riippuvuutta lapsilla.
Varhainen häiriöiden tunnistus ja kohdennettu kuntoutus.
Kasvatus- ja turvallisuusohjelmat: kaatumisriskin vähentäminen koulussa ja harrastuksissa.
Kuntoutuksen ohjaus: realistiset tavoitteet ja etenemisen seuranta.
Tutkimusja ohjeistus: aineisto tukee jatkotutkimusta ja arviointistandardien kehittämistä.
Viitetiedot
Ionescu, E., Morlet, T., Froehlich, P., Ferber-Viart, C. Vestibular assessment with BalanceQuest: Normative data for children and young adults. International Journal of Pediatric Otorhinolaryngology (2006). Lyon; LSU Health Science Center; Hôpital Edouard Herriot; UCB Lyon I.
PDF ladattavissa, ks. sivun alaosa “Ammattilaiisille”
Yhteenveto: näytön soveltaminen Huimausklinikan hoitomalliin
Esitellyt tutkimukset muodostavat vahvan tieteellisen perustan Huimausklinikan hoitomallille. Ne osoittavat, että asennonhallinnan arviointi ja kohdennettu tasapainoharjoittelu tuottavat mitattavia parannuksia eri potilasryhmissä.
Asennonhallinnan arviointi
Tarkentaa diagnostiikkaa ja puoltaa kuntoutusta.
Sensorisen integraation harjoittelu
Parantaa tasapainon säätelyä myös näkörajoitteisilla.
Ikäspesifit erot
Huomioidaan arvioinnissa ja harjoiteohjelmien suunnittelussa.
Näyttö tukee Huimausklinikan mallia, jossa Multitest-harjoittelu, objektiivinen mittaaminen ja yksilöllinen progressio yhdistyvät.
Kenelle Hoito Sopii?
Ikähaarukka ja tyypilliset
tilanteet
Ikähaarukka: 20-100 vuotta.
Tyypilliset tilanteet: huimaus, epävarmuus,
tasapainovaikeudet, selittämättömät
horjahtelut tai kaatumiset.
Sairausryhmät ja
erityistilanteet
Sairausryhmät: neurologiset, tuki- ja
liikuntaelimistön sekä reumasairaudet;
ortopedisten vammojen jälkitilat.
Kaatumisriskissä olevat; omaehtoista
liikuntaa täydentävä harjoittelu.
Potilaan hoitopolku
Esitietojen hyödyntäminen
Aiemmat tutkimukset ja sairauskertomukset potilaan suostumuksella.
Ensikäynti
Lääkärin tutkimus; diagnostiikassa Multitest + videonystagmografia.
Hoitosuunnitelma
Yksilöllinen; useimmiten 10 × 30 min laitehoitoa.
Toteutus
Laitehoidon toteuttaa sairaanhoitaja/fysioterapeutti lääkärin suunnitelman mukaan.
Potilaan omaehtoinen harjoittelu
Ohjattuna tulosten vakiinnuttamiseksi.
Hoidon sisältö ja esimerkkiharjoitteet
Alustan ominaisuudet ja harjoittelun periaatteet
Alustanominaisuudet: jousitettu alusta; säätö vakaasta osittain vakaaseen tai vapaasti riippuvaan.
Aistikuormituksen modulointi: visuaalisen, vestibulaarisen ja somatosensorisen syötteen valikoiva häirintä/tuki.
Progressio: liikeamplitudin, nopeuden ja suunnan säätö; kaksoistehtävät.
Turvallisuus: valvonta ja koulutettu ohjaus.
Visuaalinen syöte
Harjoittelu silmät auki/kiinni tai liikkuvan visuaalisen ympäristön kanssa.
Vestibulaarinen syöte
Pään liikkeet ja käännökset harjoittelun aikana.
Somatosensorinen syöte
Alustan liike aktivoi nilkka-, lonkka- ja askelstrategioita.
Linkit Tutkimuksiin
Ammattilaisille
Lähteet
Shepard, N. T. & Janky, K. (2010). Computerized postural control assessment. Vertigo and Imbalance: Clinical Neurophysiology of the Vestibular System. Handbook of Clinical Neurophysiology, Vol. 9. Elsevier B.V.
Lataa PDF Tästä
Radvay, X., Duhoux, S., Koenig-Supiot, F., Vital-Durand, F. (2007/2008). Balance training and visual rehabilitation of age- related macular degeneration patients. Journal of Vestibular Research 17: 1833193.
Lataa PDF Tästä
Ionescu, E., Morlet, T., Froehlich, P., Ferber-Viart, C. (2006). Vestibular assessment with BalanceQuest: Normative data for children and young adults. International Journal of Pediatric Otorhinolaryngology.
Lataa PDF Tästä
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2020:33. Turvallisesti kaiken ikää 3 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021-2030 sekä selvitys kustannuksista.
STM 2022:8. Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimeenpanosuunnitelma.
Laitteistoviite
Multitest-laite, Framiral, Ranska: www.framiral.fr
Muita Julkaisuja:
How Eye Movements Stabilize Posture in Patients With Bilateral Vestibular Hypofunction.
Michel Lacour, Nadine Yavo Dosso, Sylvie Heuschen, Alain Thiry, Christian Van Nechel and Michel Toupet(2018).
Lataa PDF Tästä
Modern Approaches To Rehabilitation Of Balance Disorders In Elderly People.
Gabriela Neacsua, Mihaela Apostub, Ramona Pavelc (2018).
Lataa PDF Tästä
The Fall in Older Adults: Physical and Cognitive Problems
Bernard Demanze Laurence* and Lacour Michel (2016).
Lataa PDF Tästä
Posture control, aging, and attention resources: Models and posture-analysis methods
M. Lacoura,L. Bernard-Demanzeb, M. Dumitrescua (2008).
Lataa PDF Tästä
Sensory Organization of Balance: Correlation Between Equitest and Balance Quest
E.C. Ionescu, C. Dubreuil, C.Ferber Viart, P. froehlich.
Lataa PDF Tästä
Pubmed lähteet ja linkit tutkimuksiin
Posture control,aging,and attention resources: models and posture-analysis methods
M Lacour 1, L Bernard-Demanze, M Dumitrescu https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19026961/
How Eye Movements Stabilize Posture in Patients With Bilateral Vestibular Hypofunction
Michel Lacour, Nadine Yavo Dosso, Sylvie Heuschen, Alain Thiry, Christian Van Nechel, Michel Toupet
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30279673
The Fallin Older Adults: Physical and Cognitive Problems
Bernard Demanze Laurence, Lacour Michel
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28874111/
Proceedings of the 3rd IPLeiria’s International Health Congress:
Leiria,Portugal.6-7th May 2016
Catarina Cardoso Tomás, Emanuel Oliveira, D. Sousa 2, M. Uba-Chupe et. al https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27409075/
Vestibular assessment with Balance Quest Normative data for children and young adults
E Ionescu, T Morlet, P Froehlich, C Ferber-Viart
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16672161/
Balance training and visual rehabilitation of age-related macular degeneration patients
Xavier Radvay, Stéphanie Duhoux, Françoise Koenig-Supiot, François Vital-Durand
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18525144/